Hyvät asiakirjat sitouttavat osapuolet kosteuden- ja puhtaudenhallintaan

Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston tilakeskus peruskorjaa Kaisaniemen ala-astetta Helsingin kantakaupungissa. Hanke aloitettiin kesällä 2016, ja vuoden 2017 lopussa oppilaat muuttavat Kaisaniemen puiston väistötiloista takaisin koulurakennukseen.

Hanke on lähtökohdiltaan laaja talotekninen ja toiminnallinen perusparannus, jonka tavoitteena on parantaa talotekniikkaa, sisäilmaa, esteettömyyttä, akustiikkaa ja paloturvallisuutta.
 
Peruskorjaukseen sisältyy myös vesikaton uusiminen ja julkisivun kunnostaminen. Lisäksi kouluun tehdään hissi ja ullakolle rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone.
– Rakennushanketta lähdettiin toteuttamaan, koska sisäilman laatua oli tarve parantaa ja koska talotekniikka oli tullut tiensä päähän, Heikki Turunen HKR-Rakennuttajasta kertoo projektista.
 
HKR-Rakennuttaja on kohteen rakennuttaja, ja pääurakoitsijan tehtävistä vastaa YIT Rakennus Oy. Urakkamuotona on kokonaisurakka. HKR-Rakennuttaja on Helsingin kaupungin rakennusviraston asiantuntijaosasto, joka vastaa Helsingin kaupungin infrastruktuurin ja julkisten rakennusten rakennuttamisesta.
 
Hankekohtainen räätälöinti
Kaisaniemen kouluhankkeessa nostetaan esiin kosteudenhallinnan hyviä käytänteitä. HKR-Rakennuttajan laatujärjestelmään sisältyy menettelytapa, joka edellyttää muun muassa kosteuden- ja puhtaudenhallinta-asiakirjojen noudattamista. – Puhtauden- ja kosteudenhallinta kulkevat käsi kädessä, Heikki Turunen selittää.
 
Tavoitteena on toteuttaa urakoitsijoiden ja rakennuttajan välisellä yhteistyöllä hanke tilaajan kosteuden- ja puhtaudenhallintajärjestelmän mukaisesti.
 
HKR-Rakennuttajan vuosina 2012–2013 kehittämät puhtauden- ja kosteudenhallinnan asiakirjat ohjaavat rakennuttajan toimintaa, ja ne liitetään kaikkiin kilpailutettaviin hankkeisiin. Asiakirjojen mallipohjissa on avattu sisäilma- ja puhtaudenhallintaluokitukset sekä ohjeistetaan niiden käytännön toteutuksessa. Lisäksi erilaisten haitta-aineiden kanssa toimimiseen on laadittu ohjeistus. –Kolmantena osiona asiakirjat sisältävät mahdollisuuden hankekohtaiseen räätälöintiin, kertoo Veikko Einola HKR-Rakennuttajasta.
Asiakirjat täydennetään suunnittelun aikana vastaamaan rakennuskohdetta. Tietoa kyseisestä rakennuskohteesta kartoitetaan esimerkiksi rakennukseen kohdistuneista tutkimuksista, käyttäjäkokemuksista sekä rakennuksen historiatiedoista.
 
Urakoitsija huomioi hankkeen erityispiirteet omassa suunnitelmassaan
– Asiakirjojen pohjalta urakoitsijan on laadittava työmaalle kosteuden- ja puhtaudenhallintasuunnitelmat, Einola selittää. Näissä suunnitelmissa urakoitsijan tulee esittää, miten rakennuttajan suunnitteluvaiheessa esiin nostamat hankkeen erityispiirteet huomioidaan työmaalla toteutettavissa toiminnoissa.
 
Tässä perusparannushankkeessa erityistä huomiota pitää kiinnittää esimerkiksi betonivaluihin, sääsuojaukseen, vanhojen julkisivurappausten purkamiseen ja pölyn leviämisen estämiseen, iv-kanavien asennukseen sekä vanhojen välipohjien puhtauteen ennen uudelleen sulkemista.
 
Sääsuojauksen osalta jo hankkeen suunnitteluvaiheessa määriteltiin suojauksen minimivaatimukset, jotka urakoitsija taas ottaa huomioon omassa suunnitelmassaan työmaatoteutuksen osalta.
 
HKR-Rakennuttajan asiakirjoissa edellytetään samanlaisia suunnitelmia myös aliurakoitsijoilta. – Aliurakoitsijoiden on esitettävä pääurakoitsijan tavoin, miten eri työvaiheet hallitaan kosteuden- ja puhtaudenhallinnan näkökulmasta, Einola selittää. Nämä asiat tulee pääurakoitsijan sisällyttää laatimiinsa suunnitelmiin.
 
Pääurakoitsija on nimennyt työmaalle työnjohdosta oman kosteus- ja puhtausvastaavan, jonka tehtävänä on muun muassa toimia näiden asioiden yhteyshenkilönä ja koordinaattorina.
 
Aihe on kokousten keskiössä säännöllisesti
Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan aloituskokous pidettiin syyskuussa, ja seuraava kaikki osapuolet kokoava palaveri järjestetään marraskuussa. Kokouksissa kosteudenhallinnan asioita ja niiden toteutusta avataan enemmän. Yhteisten kokousten lisäksi HKR-Rakennuttaja edellyttää pääurakoitsijalta näiden asioiden käsittelyä omissaan sekä työmaalla toimivien urakoitsijoiden keskinäisissä kokouksissa.
 
Yhteisiin kokouksiin osallistuu myös hankkeeseen nimetty kosteudenhallinnan ulkopuolinen asiantuntija. Asiantuntija käy viikoittain tarkastuskäynneillä työmaalla, missä hän on myös järjestänyt erillisen pölyn- ja kosteudenhallintakoulutuksen työntekijöille. – Ulkopuolisen kosteudenhallinnan asiantuntijan rooli on erittäin tärkeä, Turunen pohtii.
 
Asiakirjojen ansiosta jälkityöt vähentyneet
Einolan ja Turusen mukaan myös muut rakennuttajat ovat alkaneet hyödyntää HKR-Rakennuttajan asiakirjojen kaltaisia menettelytapoja rakennushankkeiden kosteudenhallinnassa. – Pidämme tätä hyvänä suuntana rakennusalalla, sillä se on myös vahvistanut urakoitsijoiden myönteistä suhtautumista asiakirjojen käyttöön. – Helpottaa tämä urakoitsijankin työtä, sillä tarve puhtauden- ja kosteudenhallinnasta johtuviin jälkitöihin on vähentynyt, toteavat Einola ja Turunen.

---