Avoimuudella, yhteistyöllä ja hyvällä fiiliksellä laadukkaaseen lopputulokseen

Kysyttäessä laadukkaan rakentamisen avaimista, turkulainen ”Team Mäkiruoho” on vastauksissaan yksimielinen: laatua saadaan aikaan, kun kommunikaatio työmaalla toimii, tietoa jaetaan avoimesti ja kaikki työntekijät ymmärtävät oman työnsä tärkeyden osana suurempaa kokonaisuutta. Ja ammattiylpeys – se on koko porukan mielestä kaiken lähtökohta.

Turun Lausteella sijaitsevassa Peabin korjausrakennuskohteessa työskentelevä tiimi on mukana Rakentamisen laatuteko 2017 -kilpailun finaalissa. Laatukeskustelussa työmaan vastaava työnjohtaja Kim Mäkiruoho haluaa nostaa esiin tilaajan ja urakoitsijan välisen yhteistyön sujuvuuden osana positiivista laatukokemusta. Toki tilaajan toiveiden on käytävä toteen, mitä tulee tekniseen lopputulokseen, mutta ei ole yhdentekevää, miten siihen päädytään. On tärkeää, että tilaaja tulee huomioiduksi koko projektin ajan.

”Tilaajalle pitää jäädä tunne, että tämä kohde on yhdessä tehty”, Mäkiruoho toteaa. ”Raastuvankatu 3 on vuokra-asuntokohde, joten lopullisia asukkaita ei työmaalla pääse tapaamaan, mutta siitä huolimatta työn jäljen on oltava sellaista, että kuka tahansa työntekijöistä voisi hyvillä mielin itse asua asunnossa, jota on ollut omalta osaltaan rakentamassa”, hän jatkaa.

Myös tuotantoinsinöörinä työskentelevä Tytti Nurminen korostaa yhteistyön positiivista henkeä laaturakentamisessa. Eikä riitä, että yhteistyö sujuu ainoastaan tilaajan ja työnjohdon välillä, vaan sen pitää ulottua koko työmaalle.

”On tosi tärkeää, että tieto tilaajan toiveista kulkee mahdollisimman sujuvasti aivan jokaiselle työntekijälle”, sanoo Nurminen. ”Etenkin ongelmakohtia havaittaessa, liittyivätpä ne sitten laatuun, turvallisuuteen tai mihin tahansa, nopea puuttuminen ja avoin keskustelu ovat välttämätöntä.”

Työnjohtaja Juho Tamminen painottaa ammattiylpeyden merkitystä kaikessa tekemisessä. ”On tärkeää, että tehdään se, mistä on sovittu ja tehdään se niin hyvin kuin mahdollista. Jokaisen työpäivän päätteeksi pitää voida olla ylpeä oman työnsä jäljestä.”

Laatu on laaja ja monisyinen asia
Pohtiessaan suomalaisen rakentamisen laatua Kim Mäkiruoho, Tytti Nurminen ja Juho Tamminen ovat keskenään samaa mieltä siitä, että yleisesti ottaen laatu on varsin hyvällä tasolla, vaikka media päinvastaista kuvaa asiasta annattaisikin. Mäkiruoho muistuttaa, että läheskään kaikki rakennuksiin liittyvät tekniset ongelmat eivät ole peruja rakentamisvaiheesta, vaan ongelmia voi syntyä rakennuksen koko elinkaaren aikana.

Kukaan tiimin jäsenistä ei kuitenkaan kiellä, etteikö työmaallakin voisi virheitä sattua. ”Kiire on varmasti suuri taustatekijä tapauksissa, joissa virheitä syntyy. Esimerkiksi riittävistä kuivumisajoista tinkiminen aiheuttaa monia pahoja ongelmia”, sanoo Nurminen. Rakentamisen isoista virheistä puhutaan silloin, kun ne aiheuttavat kosteusvaurioita tai ongelmia sisäilman laatuun. Suuri osa rakennusvirheistä on kuitenkin lähinnä kosmeettisia, esimerkiksi rakoja parketissa tai naarmuja ovenkarmeissa.

Kosmeettiset virheet liittyvät ennen kaikkea piittaamattomuuteen ja ammattiylpeyden puuttumiseen. ”Rakennusbuumi taikka ei, todella hyvien tekijöiden löytäminen on aina yhtä vaikeaa”, Mäkiruoho toteaa, mutta on samalla kuitenkin tyytyväinen siitä, kuinka taitava porukka hänen tämänhetkisellä työmaallaan on. Osaavien ammattilaisten eläkkeelle jääminen voi myös tulevaisuudessa vaikuttaa osaavan työvoiman saamiseen. ”Jos jo nyt on pulaa osaavista timpureista, niin tilanne eläköitymisten myötä muuttuu jatkuvasti haasteellisemmaksi”, Tamminen pohtii.

Mäkiruoho pyrkii motivoimaan työntekijöitä kehottamalla heitä miettimään kohtaamista asunnon tulevan asukkaan kanssa. Riippumatta siitä, onko kyseessä vuokra- vai omistusasunto, on hyvä pysähtyä pohtimaan, tuleeko asukkaalle huijattu olo työn jäljen nähtyään vai onko hän tyytyväinen näkemäänsä. Asumiseen liittyvät kulut ovat kuitenkin itse kunkin elämässä niitä suurimpia menoeriä asumismuodosta riippumatta.

Mitä Raastuvankatu 3:ssa tehdään toisin?
Sen lisäksi, että Kim Mäkiruohon luotsaama tiimi on yltänyt Laatuteko-kisassa kahdeksan parhaan joukkoon, se on mukana myös Paremman laadun puolesta -pilottihankkeessa. Hankkeen tullessa puheeksi, tiimi esittelee ylpeänä työmaalla käytössä olevaa, vielä varsin ainutlaatuista Mestarin Varttia, joka on yksi näkyvimmistä tekijöistä, jolla hyvä laatu juuri tällä työmaalla pyritään varmistamaan. Tytti Nurmisen suorittamalla työmaakierroksella keskitytään laadun lisäksi myös turvallisuuteen.

”Minä käyn joka aamu tekemässä 15 minuuttia kestävän kierroksen yhdessä työntekijän kanssa. Kyseessä on päivittäinen turvallisuuden ja kosteudenhallinnan tarkastuskierros – aikamoinen sanahirviö, mutta käytännössä oiva ja helppo tapa havainnoida mahdollisia puutteita ja riskitekijöitä. Ja käytäntö siis on, että tänään havaitut ongelmakohdat myös korjataan tänään. Jos mahdollista, niin jo kierroksen aikana,” Nurminen painottaa.

Mestarin Vartin lisäksi koko tiimi nostaa esiin hyvän yhteishengen ja tekemisen meiningin myös aliurakoitsijoiden työntekijöiden kanssa. Sitä on rakennettu yksinkertaisin keinoin, eli tutustumalla ihmisiin ja keskustelemalla heidän kanssaan muustakin kuin vain rakentamisesta. Kun kemiat ovat kohdillaan, myös virheistä keskusteleminen on helpompaa. ”Meidän työmaalla on kivaa olla töissä”, iloitsevat Mäkiruoho, Nurminen ja Tamminen.

---