Jyväskylän Tilapalvelu rakennuttaa Jyväskylän Kangasvuorelle päiväkotikoulua. Sekä kouluna että päiväkotina toimiva rakennus on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä. Uuteen rakennukseen tulee paljon tekniikkaa, ja oman haasteensa asettaa tarve pystyä muuttamaan tiloja käyttötarpeen mukaan. Tilojen on sovittava pienille päiväkotiryhmille, ja toisaalta päiväkotilasten käyttämät tilat on voitava muuttaa tarpeen tullen koululuokiksi.
 
Projektin suunnittelijat on valittu syksyn aikana. Arkkitehtitoimisto SIPARK Oy on jo laatinut erilaisia pohjavaihtoehtoja. – Luonnossuunnittelu kestää aiottua kauemmin, rakennuttajapäällikkö Tuija Lepistö kertoo. – Hankkeen kokonaisaikataulun kannalta suunnitteluvaiheen pidentyminen ei tuota harmia, sillä aikataulussa on huomioitu pelivaraa, Lepistö selvittää. Keväällä 2017 päästään purkamaan vanhaa rakennusta ja rakentaminen aloitetaan kesällä. 

​Moitteettoman vastaanoton varmistaminen
Paremman laadun puolesta -hankkeen näkökulmista tässä projektissa tarkastelun alla on moitteeton vastaanottoketju. – Esimerkiksi kosteuden- ja puhtaudenhallintaa on kehitetty vuosien aikana niin, että ne on saatu hyvälle tasolle, mutta moitteettoman vastaanottoketjun osalta mietintätyötä tarvitaan vielä, Lepistö perustelee painotusalueen valintaa. 

Jyväskylässä on mietitty erilaisia keinoja moitteettoman vastaanottoketjun varmistamiseen. Jo aikaisemmissa hankkeissa on hyödynnetty valvojien tarkastusasiakirjoja. Valvojan tulee tarkistaa ennalta määriteltyjä asioita ja kuitata ne. Tarkastusasiakirjat perustuvat Haahtelan rakennuttamistiedon laatimaan asiakirjaan, jota on muokattu kuhunkin kohteeseen sopivaksi yhdessä suunnittelijan kanssa. – Lisäksi talotekniikan suunnittelijat ovat tehneet valvojalle oman asiantuntemuksensa pohjalta listat tarkastettavista asioista, Lepistö kertoo.

Viimeisimmissä projekteissa Jyväskylän Tilapalvelu on antanut myös turvaurakoitsijoiden käyttöön itselletarkastuslistan, johon urakoitsija on kuitannut jokaisen tekemänsä työn. Lista on laadittu projektin suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä. 

Tässä hankkeessa tullaan edellisten toimintatapojen lisäksi tekemään toimintakokeita lohkoissa. Jo suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota vastaanoton sujuvuuteen lohkoittain. – Kaikkea ei voi tehdä kerralla, ja siksi testauskin tehdään alueittain, Lepistö selvittää.
 
Tilaaja luo moitteettoman lopputuloksen puitteet
Tuija Lepistön mukaan moitteeton vastaanottoketju edellyttää koko työmaan aikaista seurantaa – Jos poikkeamia tulee, niihin pitää reagoida välittömästi, Lepistö sanoo. Vaikka Lepistö peräänkuuluttaakin urakoitsijan vastuuta virheettömän työn tekemisessä, hän myöntää, että tilaajan vastuulla on luoda puitteet, joissa urakoitsijat pääsevät mahdollisimman virheettömään lopputulokseen. – Asioita täytyy miettiä etukäteen tarpeeksi kattavasti, Lepistö sanoo. – Hankkeelle on varattava riittävästi aikaa, ja asiakirjojen ja suunnitelmien pitää olla kunnossa, Lepistö tarkentaa.
​
Lepistön mukaan nollavirhevastaanoton määrittely on hankalaa. – Saako virheettömässä lopputuloksessa olla mitään huomautettavaa vai voidaanko pieniä puutteita sallia, Lepistö miettii. Lepistö kuulisikin mielellään, miten muut ovat määritelleet nollavirheen. Lepistöä kiinnostaa myös muiden käyttämät menetelmät moitteettoman vastaanoton varmistamisessa rakennushankkeen aikana. Jyväskylän Tilapalveluissa on ennenkin tehty yhteistyötä muiden rakennuttajien kanssa. Omia asiakirjoja on jaettu mielellään eteenpäin, ja toimintatavoista on keskusteltu kuntien rakennuttamisesta vastaavien kanssa.

"Tänne työmaalle ei ole asiaa", ilmoitti vastaava mestari. Se oli yksi elämäni noloimpia tilanteita. Olin kouluhankkeen uusi projektipäällikkö eikä minua päästetty tutustumaan omaan työmaahani! Ei ollut valttikorttia eikä työturvakorttia. Viisitoista vuotta oli vierähtänyt, kun olin viimeksi ollut työmaata vetämässä, ja nyt sain kokea konkreettisen omakohtaisesti alalla tapahtuneen kehityksen seuraukset.

Olin työmaan työturvallisuudesta vastaava henkilö, joten ajatuskin mestarin kiellon haastamisesta oli mahdoton. Oli vain otettava lakki nöyrästi kouraan ja lähdettävä etsimään turvakorttikoulutusta. Sellaistahan löytyikin ja ihan seuraavana päivänä. Niinpä löysin itseni vantaalaisen teollisuushallin yläkerrasta 25 muun koulutusta kaipaavan seurasta. Meitä oli monen ikäistä, monen ammatin edustajia ja monesta maasta kotoisin. Hinta oli edullinen, ja siihen sisältyi lounas.

"Tulette kaikki pääsemään tentistä läpi" ilmoitti kouluttaja heti alkuun ja pani kiertämään alakerran pitserian ruokalistan. 

Kaikki läpäisevät kokeen
Kebab-annos oli maittava, ja kouluttajalla hyvät jutut. Kuitenkin mieleen nousi monenlaisia ajatuksia. Opin jotain uutta, mutta isoin osa asioista oli jo tiedossa. Asenteenikin oli mielestäni kohdallaan. Enhän ollut rynnännyt mestarin ohi työmaalle vaan istuin kiltisti koulutuksessa. Kun kaikki pääsevät tentistä läpi, miten se motivoi niitä, joiden asenne ei ole ihan kohdallaan?

Koulutuksen lähtökohta oli sinänsä oikea. Emme käyneet läpi uuvuttavaa luetteloa määräyksistä, vaan pohdimme jokaisen oman työpaikan työturvallisuustilanteita ja -ongelmia. Tämä sopi hyvin meille, jotka olimme jo perillä peruskäsitteistä. Mutta entä ne, joille käsitteet olivat vieraita? Tai jotka eivät ymmärtäneet kieltä riittävän hyvin?

Yhteisestä koulutuksesta räätälöityyn sisältöön
Meillä suomalaisilla on vankka usko koulutuksen voimaan ja hyvä niin. Itse järjestäisin asiat kuitenkin hieman toisin. Tekisin yhtenäisen ja tiukan sähköisen testin kaikille kortin hakijoille ilman koulutukseen osallistumisen pakkoa. Kun testi olisi vaikea läpäistä, kaikki, jotka vähänkään tuntisivat sitä tarvitsevansa, kävisivät koulutuksissa. Koulutukset voitaisiin räätälöidä kunkin tarpeen ja osaamispuutteiden mukaan. Kortin uusintakin olisi mielekkäämpää, kun tenttikysymykset voitaisiin kohdistaa asioihin, jotka ovat muuttuneet edellisen testin jälkeen.

Uskon, että näin päästäisiin parempaan laatuun pienemmillä kustannuksilla ja kansantalouden työtunnitkin tulisivat paremmin käyttöön.

Pitseriassa aion kyllä käydä toisenkin kerran, oli sen verran maittava annos. Ja sinne menen ihan vapaaehtoisesti.

Heikki Lonka 
aluejohtaja 
Rakennuttamispalvelut, ISS Proko Oy

Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston tilakeskus peruskorjaa Kaisaniemen ala-astetta Helsingin kantakaupungissa. Hanke aloitettiin kesällä 2016, ja vuoden 2017 lopussa oppilaat muuttavat Kaisaniemen puiston väistötiloista takaisin koulurakennukseen.

Hanke on lähtökohdiltaan laaja talotekninen ja toiminnallinen perusparannus, jonka tavoitteena on parantaa talotekniikkaa, sisäilmaa, esteettömyyttä, akustiikkaa ja paloturvallisuutta.
 
Peruskorjaukseen sisältyy myös vesikaton uusiminen ja julkisivun kunnostaminen. Lisäksi kouluun tehdään hissi ja ullakolle rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone.
– Rakennushanketta lähdettiin toteuttamaan, koska sisäilman laatua oli tarve parantaa ja koska talotekniikka oli tullut tiensä päähän, Heikki Turunen HKR-Rakennuttajasta kertoo projektista.
 
HKR-Rakennuttaja on kohteen rakennuttaja, ja pääurakoitsijan tehtävistä vastaa YIT Rakennus Oy. Urakkamuotona on kokonaisurakka. HKR-Rakennuttaja on Helsingin kaupungin rakennusviraston asiantuntijaosasto, joka vastaa Helsingin kaupungin infrastruktuurin ja julkisten rakennusten rakennuttamisesta.
 
Hankekohtainen räätälöinti
Kaisaniemen kouluhankkeessa nostetaan esiin kosteudenhallinnan hyviä käytänteitä. HKR-Rakennuttajan laatujärjestelmään sisältyy menettelytapa, joka edellyttää muun muassa kosteuden- ja puhtaudenhallinta-asiakirjojen noudattamista. – Puhtauden- ja kosteudenhallinta kulkevat käsi kädessä, Heikki Turunen selittää.
 
Tavoitteena on toteuttaa urakoitsijoiden ja rakennuttajan välisellä yhteistyöllä hanke tilaajan kosteuden- ja puhtaudenhallintajärjestelmän mukaisesti.
 
HKR-Rakennuttajan vuosina 2012–2013 kehittämät puhtauden- ja kosteudenhallinnan asiakirjat ohjaavat rakennuttajan toimintaa, ja ne liitetään kaikkiin kilpailutettaviin hankkeisiin. Asiakirjojen mallipohjissa on avattu sisäilma- ja puhtaudenhallintaluokitukset sekä ohjeistetaan niiden käytännön toteutuksessa. Lisäksi erilaisten haitta-aineiden kanssa toimimiseen on laadittu ohjeistus. –Kolmantena osiona asiakirjat sisältävät mahdollisuuden hankekohtaiseen räätälöintiin, kertoo Veikko Einola HKR-Rakennuttajasta.
Asiakirjat täydennetään suunnittelun aikana vastaamaan rakennuskohdetta. Tietoa kyseisestä rakennuskohteesta kartoitetaan esimerkiksi rakennukseen kohdistuneista tutkimuksista, käyttäjäkokemuksista sekä rakennuksen historiatiedoista.
 
Urakoitsija huomioi hankkeen erityispiirteet omassa suunnitelmassaan
– Asiakirjojen pohjalta urakoitsijan on laadittava työmaalle kosteuden- ja puhtaudenhallintasuunnitelmat, Einola selittää. Näissä suunnitelmissa urakoitsijan tulee esittää, miten rakennuttajan suunnitteluvaiheessa esiin nostamat hankkeen erityispiirteet huomioidaan työmaalla toteutettavissa toiminnoissa.
 
Tässä perusparannushankkeessa erityistä huomiota pitää kiinnittää esimerkiksi betonivaluihin, sääsuojaukseen, vanhojen julkisivurappausten purkamiseen ja pölyn leviämisen estämiseen, iv-kanavien asennukseen sekä vanhojen välipohjien puhtauteen ennen uudelleen sulkemista.
 
Sääsuojauksen osalta jo hankkeen suunnitteluvaiheessa määriteltiin suojauksen minimivaatimukset, jotka urakoitsija taas ottaa huomioon omassa suunnitelmassaan työmaatoteutuksen osalta.
 
HKR-Rakennuttajan asiakirjoissa edellytetään samanlaisia suunnitelmia myös aliurakoitsijoilta. – Aliurakoitsijoiden on esitettävä pääurakoitsijan tavoin, miten eri työvaiheet hallitaan kosteuden- ja puhtaudenhallinnan näkökulmasta, Einola selittää. Nämä asiat tulee pääurakoitsijan sisällyttää laatimiinsa suunnitelmiin.
 
Pääurakoitsija on nimennyt työmaalle työnjohdosta oman kosteus- ja puhtausvastaavan, jonka tehtävänä on muun muassa toimia näiden asioiden yhteyshenkilönä ja koordinaattorina.
 
Aihe on kokousten keskiössä säännöllisesti
Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan aloituskokous pidettiin syyskuussa, ja seuraava kaikki osapuolet kokoava palaveri järjestetään marraskuussa. Kokouksissa kosteudenhallinnan asioita ja niiden toteutusta avataan enemmän. Yhteisten kokousten lisäksi HKR-Rakennuttaja edellyttää pääurakoitsijalta näiden asioiden käsittelyä omissaan sekä työmaalla toimivien urakoitsijoiden keskinäisissä kokouksissa.
 
Yhteisiin kokouksiin osallistuu myös hankkeeseen nimetty kosteudenhallinnan ulkopuolinen asiantuntija. Asiantuntija käy viikoittain tarkastuskäynneillä työmaalla, missä hän on myös järjestänyt erillisen pölyn- ja kosteudenhallintakoulutuksen työntekijöille. – Ulkopuolisen kosteudenhallinnan asiantuntijan rooli on erittäin tärkeä, Turunen pohtii.
 
Asiakirjojen ansiosta jälkityöt vähentyneet
Einolan ja Turusen mukaan myös muut rakennuttajat ovat alkaneet hyödyntää HKR-Rakennuttajan asiakirjojen kaltaisia menettelytapoja rakennushankkeiden kosteudenhallinnassa. – Pidämme tätä hyvänä suuntana rakennusalalla, sillä se on myös vahvistanut urakoitsijoiden myönteistä suhtautumista asiakirjojen käyttöön. – Helpottaa tämä urakoitsijankin työtä, sillä tarve puhtauden- ja kosteudenhallinnasta johtuviin jälkitöihin on vähentynyt, toteavat Einola ja Turunen.

Palautteen kerääminen ja kyselyihin vastaaminen koetaan monesti turhaksi mutta pakolliseksi lisätyöksi. Helposti ajatellaan, ettei palautteella ole todellista vaikutusta mihinkään. Huonossa tapauksessa näin voi ollakin. Palautetta kerätään vain, koska yrityksen laatujärjestelmässä edellytetään sitä. Kuitenkin yhä enemmän puhutaan siitä, miten tärkeää esimerkiksi asiakaskokemuksen parantaminen sekä oman toiminnan kehittäminen ovat. Palautteen keruu ei tietysti itsessään paranna toimintaa, mutta se on avain kehitystyön aloittamiseen.
 
Meillä RALAssa on työkalu, jota haluaisin kutsua juuri kehitystyön aloittamisen avaimeksi. Olemme nimittäin kehittäneet RALA-palautteen, jolla yritykset voivat kerätä sidosryhmiltään tietoa toiminnastaan helposti ja nopeasti.
 
Kun yritys kerää palautetta omasta toiminnastaan, tavoitteena on saada tietoa siitä, missä ollaan onnistuttu ja missä pitäisi vielä kehittyä. RALA-palaute antaa näihin kysymyksiin vastauksia. Palautelomake koostuu valmiista kysymyspatteristosta, minkä vuoksi kerättyä palautetta on helppo vertailla ja nähdä onnistuminen myös suhteessa muihin alan tekijöihin. Kehityskohteet nousevat esiin, ja niihin voidaan puuttua projekti- ja yritystasolla.
 
Näkyvyyttä kerätylle palautteelle!
Palautteen keräämisestä on hyötyä paitsi yksittäiselle yritykselle, myös koko toimialalle. Me haluaisimme vaikuttaa koko alan läpinäkyvyyteen nostamalla rakennusalan yritysten palautteet esiin. Tavoitteenamme on avoin palaute osana jokaista julkaistua referenssikohdetta. Silloin palautteen hyödyntäminen ei jää vain yrityksen vastuulle, sillä myös tilaaja voi jatkossa määrittää palautteelle arvon. Kun yritykset keräävät palautteensa meidän työkalullamme, voimme heidän halutessaan julkaista tiedon RALAn nettisivuilla.
 
Kun annetulla palautteella on useita vaikutuskanavia, vastaaja voi olla varma, ettei palautteen antaminen ole turhaa. Silloin palautteen antamisessa säilyy oikea motiivi ja annettu palaute vastaa kokemusta. Kyselyihin vastaaminen ei maistu pakkopullalta, vaan itse asiassa se on tehokas vaikuttamisen kanava.
 
Kuinka te käsittelette saamanne palautteet?
Palautteen kerääminen on tärkeää, ja se on usein alkupiste toiminnan kehittämiselle. Pelkkä palautteen kerääminen ei luonnollisestikaan vie yritystä vielä eteenpäin, vaan palautteen käsitteleminen yrityksen edustajien kesken on yhtä tärkeää.
 
RALAssa on nyt luotu työkalu palautetiedon kartuttamiseen ja esiin tuomiseen, mutta me toivoisimme, että hyvät palautteen käsittelemisen käytänteet lähtisivät leviämään alalla yhtä lailla. Hyväksi todettuja käsittelytapoja on varmasti paljonkin – voisiko niitä levittää oman yrityksen ulkopuolellekin? Viime kädessä tavoitteena on kuitenkin vahvistaa ja edistää koko rakentamisen toimialaa yhdessä.
 
Rune Paananen
RALAn IT-asiantuntija

Kiinnostuitko RALA-palautteesta? Lue lisää: http://rala.fi/tuotteet/palaute/
​

Turun Akatemiatalon peruskorjaus aloitettiin helmikuussa 2015, ja se on määrä saada valmiiksi syyskuun lopussa 2017. Vuonna 1815 valmistuneen kolmikerroksisen rakennuksen talotekniikka uudistetaan remontin aikana. Senaatti-kiinteistöt on hankkeen tilaaja ja projektinjohtaja, ja A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy hoitaa pääurakoitsijan tehtäviä projektinjohtopalveluna.
 
Paremman laadun puolesta -hankkeen näkökulmasta tässä pilottikohteessa keskitytään moitteettomaan vastaanottoketjuun.
 
Pilottikohteessa hyödynnetään kolmen kuukauden koekäyttöaikaa, jotta kiinteistön käynnistysvaikeudet voidaan hoitaa ennen kuin käyttäjät ottavat rakennuksen haltuunsa. – Kolmen kuukauden koekäyttöaika asetettiin jo hankevaiheessa, työmaapäällikkö Pekka Virtanen A-Insinööreiltä kertoo. Koekäyttöajan hyödyntäminen edellyttää kaikkien osapuolten hyvää yhteistyötä ja aikatauluttamista.
 
Remontti tehdään kahdessa osassa. Pieni osa talosta saatiin koekäyttöön kesällä. Talotekniikan säätöjen kanssa kohdattiin ongelmia, kun kaikki ei toiminutkaan toivotulla tavalla. – Riittävän pitkän koekäyttöajan ansiosta ongelmiin ehditään löytää ratkaisu, Virtanen selittää.
 
Ongelmat ratkaistaan välittömästi
 
Haasteita hankkeessa on riittänyt, sillä vanhasta talosta ei aina tiedä, mitä sisältä löytyy.
 
Virtasen mielestä haasteet voitetaan ongelmien välittömällä käsittelyllä. – Jos ongelmia tulee, ne ratkaistaan samana päivänä, eikä jäädä tuleen makaamaan, Virtanen toteaa. Suunnittelija pyydetään välittömästi paikalle tekemään muutokset suunnitelmiin.
 
Suurin osa talosta on vielä työn alla, mutta aikataulu- ja kustannussuunnitelmat ovat pitäneet niin hyvin, että Virtanen odottaa tulevasta vuodesta helpompaa kuin ensimmäisestä.
 
Oikeita asioita oikeaan aikana
 
Projektin aikana kaikki rakenteet laitetaan kuntoon. – Talossa on ollut kuivaa lahoa, mutta nyt se on poistettu ja rakenteet on vahvistettu ja puhdistettu, Virtanen kertoo. Lisäksi paloturvallisuutta ja äänieristystä on parannettu. Uusi vesikatto tehtiin sääsuojan alla, jotta voitiin varmistaa rakenteiden kuivana pysyminen.
 
Urakan toteutuksessa on hyödynnetty mallia. – Suosittelen sen käyttöä, sillä mallin tallentama tieto hyödyttää meidän lisäksemme tulevien remonttien tekijöitä, Virtanen miettii.
 
– Tavoitteena tässä projektissa on saada nykyaikaiset vaateet täyttävä hovioikeuden talo, Virtanen kertoo. Virtasen mukaan terveelliseen ja turvalliseen lopputulokseen päästään vanhan periaatteen mukaisesti: –Tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.

Kun metro ajaa ensi vuonna Tapiolaan, sitä seuraa kokonainen uusi kaupunkikeskusta, joka muodostuu metropysäkin lisäksi bussiterminaalista, kauppakeskuksesta ja asuinrakennuksista. LähiTapiola on mukana uuden keskustan rakentamisessa. 
 
LähiTapiolan pilottihanke on Ainoa-kauppakeskuksen päälle rakennettava asunto-osakeyhtiö Espoon Kuunkiertymä. Kerrostalon rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2015, ja sen on määrä valmistua huhtikuussa 2017. – Tavoitteemme on, että aikataulut pitävät ja että rakennuksesta tulee virheetön, rakennuttajapäällikkö Harri Aho kertoo. Pilottikohteessa panostetaan moitteettomaan vastaanottoketjuun.
 
Laatu mitataan heti
Harri Ahon mukaan virheettömään lopputulokseen päästään ennen kaikkea jatkuvalla mittaamisella. – Meidän tavoitteemme tässä pilottihankkeessa on mitata laatu välittömästi jokaisen työvaiheen suorittamisen jälkeen, Aho kertoo. – Kun laatu mitataan heti, jälkikäteen ei tarvitse enää miettiä puutelistoja.
 
Ahon mielestä yleisimmät rakentamisen laadun virheet voitaisiin välttää, jos laatua mitattaisiin enemmän jo rakentamisen aikana, eikä vasta hetkeä ennen kohteen luovutusta. – Tulemme esimerkiksi mittaamaan lattiakaadot laserkeilaamalla, Aho kertoo.

Yhteistyötä urakoitsijan kanssa
Kuunkiertymä on LähiTapiolan ja SRV:n yhteinen projektinjohtourakka, jossa kaikki päätökset tehdään tiiviissä yhteistyössä. – Silloin laatukin on sata prosenttisesti niin tilaajan kuin urakoitsijankin asia, Aho miettii. Mittaustavat kehitetään yhtä lailla yhdessä. Parhaillaan mietitäänkin, miten rakennusvaiheita voitaisiin parhaiten mitata. 

Betonin kosteutta ja lämpötilaa mitataan 24/7, ja tulokset tallentuvat laitteen muistiin. Tilaaja käy tulokset kuukausittain läpi urakoitsijan kanssa. LähiTapiola hankki pilottikohteeseen kosteudenmittausjärjestelmän jo hankkeen alkuvaiheessa, ja varsinaisesta mittaamisesta huolehtii ulkopuolinen palvelua tarjoava yritys.  
 
Vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa
Mittaamisen lisäksi Harri Aho pitää aikataulua moitteettoman vastaanoton yhtenä kulmakivenä: – Kun asunnot ovat valmiit, niitä ei pitäisi luovuttaa välittömästi asiakkaalle, vaan pitäisi varata ainakin kahden viikon jakso. – Tällöin kaikki naarmut ja kolhutkin saadaan korjattua, Aho selittää.
 
Aho ei pidä järkevänä käytäntöä, jossa asukkaalle luovutetaan asunnon tarkastusta varten puutelistat. – Kyllä rakentamisen ammattilaisten pitää osata nähdä, onko asunto virheetön, eikä vastuuta sen toteamisesta pitäisi siirtää asukkaille.
 
Puutelistojen sijasta Ahon mielestä onkin tärkeää ottaa asukkaat mukaan projektiin jo rakentamisen aikana.  – Kun asukkaisiin rakennetaan suhdetta läpi projektin, myös niiden mahdollisten virheiden käsitteleminen helpottuu, Aho miettii. - Tulevia asukkaita tapaamalla voidaan myös varmistaa, että asukkaiden muutostoiveet ymmärretään oikein. Tilaaja viestii muutostoiveet työmaalle sähköisellä työkalulla. Asukkaat pääsevät tarkistamaan muutostöiden edistymistä LähiTapiolan järjestämillä työmaakäynneillä.
 
Kun mittausmenetelmät ovat vahvistuneet ja kun niitä on testattu, jututamme Harri Ahoa uudestaan.

 Kuivaketjun hallintaan panostetaan Oulussa: Oulun rakennusvalvonta ja ympäristöministeriö kehittävät yhdessä Kuivaketju10-toimintamallia, jonka pilotoinnissa Sivakka-yhtymä Oy on mukana. Sivakka-yhtymän pilottikohde Oulun Sivakka Oy / Saunamajurin suunnittelu aloitettiin vuonna 2015, ja projekti on edennyt niin, että rakennuttajapäällikkö Kari Puotiniemi voi jo kertoa toimintamallin hyödyntämisestä. 

Sivakka-yhtymä Oy rakennuttaa Ouluun rivi- ja luhtitaloja, joihin tulee yhteensä 49 asuntoa. Rakennusvaihe aloitettiin kesän 2016 kynnyksellä, ja asunnot on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2017.

Rankarunkotalojen rakenteissa ongelmia
Puotiniemen mukaan Sivakan tuotannosta Saunamajuri valikoitui Kuivaketju10-toimintamallin kohteeksi, koska vastaavanlaisissa vanhoissa rankarunkotaloissa on havaittu rakenteellisesti ongelmallisia paikkoja, joihin haluttiin hakea hyviä ratkaisumalleja. Vanhassa kiinteistökannassa haasteena ovat olleet muun muassa rakenteiden läpi tulevat ilmavuodot sekä höyrynsuun epäjatkuvuuskohdat. 

– Energiatehokas rakentaminen pienentää merkittävästi lämmön johtumista rakenteiden läpi ja tuo lisähaasteen rakenteiden kuivumiselle, Puotiniemi kertoo. 

Suunnittelusta opittua
Pilottihankkeessa mietittiin erilaisia suunnitteluratkaisuja riskialttiimpiin kohtiin. Kuivaketju10:n ohjeistusta ja toimintamalleja kehitettiin ja laadittiin projektin suunnitteluvaiheessa.

– Suunnittelun osalta osaamme tässä vaiheessa sanoa, että kannattaa tehdä yksi leikkaus- tai detaljipiirros liikaa kuin liian vähän. Meidänkin hankkeessamme riskipaikoista tehtiin normaalia enemmän detaljeja, mutta pituus- ja poikkileikkauksia olisi saanut tehdä vieläkin enemmän. Suunnittelijat eivät itsekään välttämättä tunnista riskialttiita paikkoja pelkkien tasokuvien perusteella vaan leikkaukset ja yksityiskohtaisemmat piirustukset avaavat heidänkin ymmärrystä ongelmapaikoista, Puotiniemi miettii.

Puotiniemen mielestä esimerkiksi pihoista pitäisi teettää poikkileikkauspiirustukset, jolloin pintavesien johdatukset voidaan varmistaa paremmin, kuin vain luottamalla tasokuvien korkomaailmaan. Suunnittelun osalla riskialttiimpia paikkoja ovat ne, jotka ovat vaikeita suunnitella ja siten myös vaikeita toteuttaa.

Todentamisohjeesta apua
Saunamajurin hankkeessa hyödynnetään työmaa-aikana Kuivaketju10:n todentamisohjetta, jossa tuodaan esiin eri vaiheisiin liittyvät riskit ja ratkaisut niiden taklaamiseen. – Korteissa on esitetty selkeitä ohjeita siihen, mitä suunnitelmissa pitää huomioida ja miten se työmaalla todennetaan, Puotiniemi kertoo.

– Esimerkiksi ulkopuolisen kosteuden pääsyn estäminen ja poistaminen ovat pääasiassa rakentamisen aikaista riskien hallintaa, Puotiniemi sanoo. 

– Jo hankesuunnitteluvaiheessa on varmistettava, että rakentamisen aikainen suojaus ohjeistetaan siten, ettei rakenteisiin pääse ylimääräistä kosteutta ja että rakentamiselle varattava aika on riittävä kuivumisen kannalta.

Kosteudenhallintasuunnitelma päivitetään työmaalla
Saunamajuri-hankkeessa on mukana kosteuskoordinaattori, joka valvoo ja ohjaa toimintamallin toteutumista koko prosessin ajan. 

Sivakka-yhtymä on tehnyt hankkeen kosteudenhallintasuunnitelman, ja sitä on päivitetty yhteistyössä työmaan kanssa. Kosteudenhallintasuunnitelmassa varmistetaan eri rakenteille riittävät kuivumisajat rakentamisen ajankohta huomioiden, materiaalien suojaukset sekä oikea rakentamisjärjestys. 

Puotiniemi pitää oikein mietittyä aikataulua rakentamisvaiheen lähtökohtana. –Kosteudenhallintasuunnitelman ja aikataulun läpikäynti työmaalla on tärkeää, koska silloin saamme aikataulun realistiseksi. Pystymme paremmin hahmottamaan, mikä on esimerkiksi eri betonilaatujen todellinen kuivumisaika, Puotiniemi kertoo.

Ei ruudin uudelleen keksimistä vaan riskeihin vastaamista
Viisaus sekä ymmärrys siitä, mitä seuraavalla kerralla pitäisi tehdä, kasvaa Puotiniemen mielestä yhdessä tehden. Hän suosittelee Kuivaketju10:n ohjekortteja kaikkiin rakennushankkeisiin. – Tässä ei ole ruutia keksitty uudestaan vaan suunnittelun ja toteutuksen kannalta riskialttiisiin kohtiin kiinnitetään erityishuomio, Puotiniemi sanoo. – Toimintamallin tarkoitus on saada hankkeessa mukana olevat ihmiset sitoutumaan asiaan hankintaketjusta työmaatimpuriin asti. 

Kun Kauhavalla pohdittiin, lähdetäänkö sisäilmaongelmista kärsinyttä koulua peruskorjaamaan vai rakennetaanko uusi koulu, kaupungissa päädyttiin jälkimmäiseen ratkaisuun.

Kesällä Kauhavan kaupungin rakennuttamispäällikkönä aloittanut Jorma Ylirinne pitää uudisrakennusta hyvänä ratkaisuna. – Nyt päästään tekemään tilaratkaisuja, jotka täyttävät uuden opetussuunnitelman asettamat tarpeet, Ylirinne kertoo. Uudisrakennus on myös vastaus oppilaiden vanhempien toiveisiin turvallisesta ja terveellisestä koulurakennuksesta.

Ylirinteen mukaan tässä hankkeessa kiinnitetään nyt erityistä huomioita kuivaketjuun. – Olen tutustunut Oulussa kehitettyyn Kuivaketju10-toimintamalliin ja suunnittelutarjouksessakin huomioidaan mallin käytännöt, Ylirinne sanoo.

– Kaikki lähtee tarkasta ja perusteellisesta suunnittelusta, Ylirinne miettii. Suunnittelu tullaan toteuttamaan pääsuunnittelijavetoisena kokonaissuunnitteluna, jolloin vastuu on yhdellä suunnitteluyrityksellä. Kosteudenhallinnan pitää sisältyä rakenneratkaisuihin, taloteknisiin valintoihin sekä arkkitehtonisiin ratkaisuihin, Ylirinne jatkaa. Tässä hankkeessa vältetään monimutkaisuuksia ja tavoitteena on mahdollisimman selkeät toteutustavat ja arkkitehtoniset linjaukset.

Ylirinne toivoo yhteistyötä Paremman laadun puolesta -hankkeen muiden kuivaketjuun keskittyvien työmaakohteiden kanssa. – Tässä on nyt mahdollista saada muilta arvokasta tietoa, hän iloitsee. – Tietoa tästä aiheesta on tietysti muutenkin, mutta suurin haaste on sen tehokas hyödyntäminen omassa projektissa, Ylirinne lisää.

Vanhan koulun purku aloitetaan lokakuussa, ja tällä hetkellä tehdään valintaa sopivista toteuttajista. Ylirinne kertoo projektin vaiheista tällä palstalla.

Laadukas työ tehdään yhdessä, ja sen tekemiseen osallistuvat niin tilaaja, urakoitsija kuin suunnittelijakin. Kun laatua halutaan edistää, sekin tehdään yhdessä. Rakennushankkeen osapuolet kokeilevat menetelmiä, arvioivat niitä ja vievät kokemuksiaan eteenpäin. 

Tutkimustulokset eivät paranna laatua toimiston työpöydällä, vaan menetelmiä on kokeiltava käytännössä. Jatkuvan laadun parantamisen menetelmä perustuu learning by doing -periaatteeseen – tekemällä oppii.

Tässä hankkeessa keskiössä ovatkin pilottikohteet, joissa kokeillaan hyviä laatukäytänteitä. Yhdellä työmaalla keskitytään erityisesti kuivaketjun hallintaan, toisella pohditaan, miten vastaanottoketju saadaan moitteettomaksi, ja kolmannella kehitetään hankintamenettelyjä. 

Pilottikohteiden tekijät tuovat esiin kokemuksiaan käyttämistään menetelmistä, jotta myös muut pääsevät hyötymään niistä. Tarkoituksemme on rohkaista suomalaisia rakentamisen ammattilaisia ottamaan käyttöönsä menetelmät, joita on jo vähintään kerran kokeiltu ja jotka on hyviksi todettu. Vertaisen kokemukset ovat usein paras esikuva: Kun menetelmä toimii toisella, se voi toimia meilläkin.

Laatuhankkeessa on mukana yhdeksän laadun edelläkävijää. Yhdeksän työmaata ilmoittautui mukaan halusta edistää ja parantaa omaa tekemistään ja samalla myös yhteisesti koko alaa. Nämä työmaat ovat sitoutuneet avoimuuteen ja tiedon eteenpäin viemiseen. Tavoitteena ei ole parantaa laatua vain yhdeksällä suomalaisella työmaalla. Me taustalla vaikuttavat liitot ja pilottien edustajat haluamme kaikki yhteisesti, että tämä hanke saa aikaan koko alaan vaikuttavaa liikettä.

Pilottikohteiden joukkoon mahtuu vielä. Jos uudet menetelmät, kokeileminen ja laadun edistäminen kiinnostavat, nyt kannattaa osallistua tähän hankkeeseen. Yhteydenotot allekirjoittaneeseen – kerron mielelläni yksityiskohdista lisää.

Tältä sivulta pääset lukemaan pilottikohteiden kokemuksia menetelmien toimivuudesta. Kopioi parhaat omallekin työmaallesi!

Jukka Pekkanen
​
jukka.pekkanen@rakennusteollisuus.fi
johtaja
Rakennusteollisuus